• Janne Laakso

Energiaa rakkaudella vai pelolla





Energiaa rakkaudella vai pelolla?


Mitä energia on, missä sitä on ja missä muodossa? Yksinkertainen vastaus on, että kaikkialla. Mitä se sitten loppujen lopuksi onkaan?


Jouduin kaivamaan kouluaikojen kirjoja esille itsekin ymmärtääkseni energiaa ja miten se esiintyy. Kaikki tietävät, että atomin ytimessä on neutroneita sekä protoneita. Ytimen ympärillä on elektronikehät, jossa elektronit vipeltävät. Suurin osa atomin massasta sijaitsee sen ytimessä, mutta ytimen halkaisija on vain noin 1/10 000 koko atomin halkaisijasta. Eli suurin osa atomista on "ei mitään".


Kaikki muistavat kouluajoilta kuuluisan alkuainetaulukon. Kaikki alkuaineet koostuvat atomeista. Kaikki tunnetut aineet koostuvat alkuaineista. Näin ollen kaikki koostuvat samoista aineista, eli atomeista- maapallo, Ihmisen solut, ilma ja erilaiset kaasut, kaikki.


Tarkemmin tarkasteltuna, kun katsoo atomin koostumusta, sen ydin on kiinteää ainetta ja sen ympärillä on vain energiaa. Ytimen osuus koko atomista on siis vain n. 0,0001%. Näin ollen atomi on 99,9999% energiaa. Tällöin myöskin kaikki alkuaineetkin ovat pääsääntöisesti vain energiaa, mukaan lukien ihminen.


Ihminen kuvittelee, että energia on pelkästään jotain mystistä ainetta, mitä ei pysty havaitsemaan tai koskemaan. Ensimmäisenä, meille tulee mieleen energiasta ruoka tai sähkö. Tästä ei ole kuitenkaan nyt kyse. Energia löytyy sisimmästämme, soluista. Koska olemme täynnä tätä energiaa, niin voisimmeko todella hyödyntää tätä Universumin elämän virtaa, mistä meidät on tehty?


Universumin energiaa on siis kaikkialla ja kaikki. Ihminen toimii tällä ”ei millään”, näkymättömällä voimalla. Fyysinen keho tarvitsee tietysti ruokaa sekä lämpöä, pysyäkseen hengissä. Jos ihminen koostuu pelkästään energiasta, niin tällöinhän ihminen kykenee muuntautumaan juuri sellaiseksi kuin haluaa. Ajatellaanpa vaikka sairauksia. Virus tarvitsee ihmisessä isäntäsolun, johon se "tunkeutuu" ja alkaa tekemään tuhojaan. Solut koostuvat atomeista, joissa on taas tätä samaa energiaa (99,9999%), joka loppujen lopuksi säätelee aivoja ja koko kehoa. Maalaisjärjen mukaan ajateltuna, meillä ihmisillä on mahdollisuus torjua erilaisia sairauksia tällä energialla, koska pystymme muuttamaan ajatuksiamme hetkessä, jos todella haluamme. Kyse on siis tunnetiloista, mitä itse luomme itsellemme joko rakkaudella tai pelolla. Kumpi hallitsee sinua?


Kaikkien ihmisten tekojen takana on joko rakkaus tai pelko. Me koemme samat tunnetilat eri nimillä. Monet saattavat tuntea surua, vihaa tai kateutta. Kaikki nämä ovat juonnettavissa pelon tilasta. Rakkautta voidaan tuntea mm. ilolla, myötätunnolla tai hyväksynnällä.


Pelko on energiaa, joka supistuu, sulkeutuu, vetäytyy, pakenee, kätkeytyy, kasautuu tai vahingoittaa. Rakkaus on energiaa, joka laajenee, avautuu, levittäytyy, pysyy, jakaa ja parantaa. Pelko kietoo ruumiin vaatteisiin, rakkaus sallii alastomuuden. Pelko takertuu tavaraan, rakkaus antaa. Pelko kuristaa, rakkaus pitää hyvänä. Pelko tarttuu kiinni, rakkaus päästää irti. Pelko hermostuttaa, rakkaus rauhoittaa. Pelko hyökkää, rakkaus hyvittää.

(Neale Donald Walsch, 1999, Keskusteluja Jumalan kanssa)


Kun tunnetilat ovat energiaa, niin tällöin rakkaus ja pelkokin ovat energiaa. Energiat käyttäytyvät vain eri tavoilla. Mitä sitten erilaiset tunnetilat saavat aikaan kehossamme?


Kaikilla meillä on erilaisia kokemuksia elämästä ja hetken tuomista tunnetiloista. Me kaikki olemme kokeneet pelon- ja kauhunhetkiä elämässämme. Tunnemme kuinka aivot antavat käskyn kehollemme tuottaa adrenaliinia vereen. Tästä aiheutuu sydämelle hyvin kiihkeä ja voimakas pumppauksen tunne. Tunnemme kuinka ihomme ja koko kroppamme valmistautuu selviämistilanteeseen, pakene tai taistele tilaan. Jos tilanne on ollut hankala, niin saatamme jäädä pakene tai taistele tilaan vielä useaksi tunneiksi, emmekä pysty käsittelemään asioita järkevällä tasolla. Vielä päivien päästä saatamme manata tapahtunutta ystävillemme ja läheisillemme. Jälleen tuo sama tila virittäytyy osaksi toimintaamme, vaikka tapahtuma olisi sattunut kauan aikaa sitten. Miksi teemme näin? Sehän on mennyttä. Samanlainen kokemus saattaa tulla tulevaisuudesta. Alamme jo etukäteen pelätä tulevaa tapahtumaa, jota vielä ei ole edes tapahtunut, eikä välttämättä tapahdukaan. Tapahtumasta voi seurata pitkällä aikavälillä jotain mahtavaa tai suurta, juuri tuota mitä pelkäsimme jo aikoja etukäteen, pelkällä ajatuksella.


Me kaikki olemme kokeneet myöskin suuria hyvän olon tunteita elämässämme kuten rakastumista tai onnistumisia. Nämä hyvät ja positiiviset kokemukset aiheuttavat elimistössämme lähes tulkoon samanlaisia tunteita kuin pelkotila. Rakastumisessa "onnellisuushormoneja" erittyy elimistöön, joka saa koko kropan kihelmöimään, sekä sydämen lähes pomppaamaan ulos rinnasta. Ero rakkauden tilan ja pelkotilan välillä on se, että ihmiset tuntevat sen kehossaan, kummasta tilasta on kyse. Rakkauden tai onnistumisen tilasta emme osaa kuvitella etukäteen tai valmistautua siihen. Ne vain tulevat, kun tulevat. Miksi emme voisi valmistautua siihen tai ajaa omaa ”energeettistä” tilaa tapahtumaan niitä asioita? Pystymmehän jo etukäteen luomaan sen pelkotilankin ja kun se tapahtuu, niin sanomme ääneen, että arvasinhan tämän. Onko kyse siitä, että elämme pelon kautta ja emme uskalla luottaa itseemme niin paljoa, että hyvääkin voisi tapahtua. Hyvänä esimerkkinä pidän urheilusuoritusta, missä ruotsalainen seiväshyppääjä Armand Duplantis yrittää maailmanennätystä. Duplantis ei yritä sitä. Hän sanoo jo viikkoja ennen yritystä, että hän hyppää uuden maailmanennätyksen ja helposti. Suorituksen aikana voi nähdä ja tuntea Armandin virittäytyneen tuohon kuuluisaan flow-tilaan, jossa mielessä, ennen suoritusta hypätään se maailmanennätys. Näin hän tekikin. Voisitteko kuvitella, että seiväshyppääjä pystyy ylittämään yli 6m, jos ”psyykkaa” itselleen ennen hyppyä, että yritän, muttei se kuitenkaan onnistu? Kaikki on energiaa, hyppykin. Emmekö me ihmiset voisi virittäytyä samaan flow tilaan oman elämämme kanssa? Emmekö voisi tehdä omaa maailmanennätystä omassa elämässämme?


Ihmisen aivot ovat monimutkainen järjestelmä. Kun ihminen tuntee joko rakkautta tai pelkoa, niin erilaiset kemialliset yhdisteet valtaavat kehon ja saa tuntemaan sen, kuten aivot haluavat.

Kun me ihmiset haluamme muuttaa tuntemuksia kehossa, niin ydinasiana on muuttaa ajatusmallejamme. Esim. ajattelemme, ettemme sairastu tai näemme itsemme terveenä eikä sairaana. Tämä on se kaikki, 99,9999% asiasta, ettemme sairastu. Osana on tietysti liikunta sekä terveellinen ruokavalio, koska näiden avulla tunnemme itsemme enemmän terveeksi. Sama asia pätee kaikissa muissakin asioissa. Me ihmiset näemme kaiken kiinteänä aineena - pöydät, tuolit, autot, menestymisen aivan kaiken. Kuten yllä on todettu kaikki se 99,9999% on se, mitä me itse voimme muuttaa. Jos näemme itsemme menestyvänä, menestymme. Jos näemme itsemme sairaana, sairastumme. Universumin energia toimii niin, että me itse luomme ensin sen mielikuvana tietystä asiasta ja sen jälkeen energia ”aineellistuu”.


Yli sata vuotta sitten saksalainen lääkäri Robert Von Meyer löysi energian ominaisuuden: Energia ei voi kadota eikä syntyä uudelleen. Hän keksi siis energian säilymisen lain. Luonnossa olevista prosesseista, mitä havaitsemme, energia muuttuu muodosta toiseen, mutta ei siis häviä tai lisäänny lainkaan. Tämä vastaa aineen häviämättömyyden lakia. Myöhemmin kuuluisa Albert Einstein yhdisti nämä kaksi lakia. Hänen suhteellisuusteoriansa tärkeänä tuloksena oli päätelmä, että massa ja energia ovat perustaltaan samoja ja tietyissä olosuhteissa voivat muuntua toisikseen. Massasta voi tulla energiaa ja energiasta voi siis tulla massaa, eli fyysistä ainetta.